Onko Power BI:n automaattisesta päivämäärähierarkiasta etua?
Miksi Power BI:ssä on yleensä hyvä ja usein välttämätöntä käyttää erillistä päivämäärätaulukkoa eli ns. aika-dimensiota?
Lue loppuun
Microsoftin Power BI -raportointi- ja analysointipalvelun avulla dataa voi visualisoida ja yhdistellä yritysten omista tietokannoista ja järjestelmistä, tiedostoista, intranetista, netistä, erilaisista pilvipalveluista tai esimerkiksi avoimen datan palveluista. Tietolähdetyyppejä on jo yli 140 erilaista ja niitä kehitetään koko ajan lisää.
(Kirjoitin tämän artikkelin ensimmäisen version vuonna 2016. Artikkelia luetaan edelleen runsaasti päivittäin, joten artikkeli on nyt syksyllä 2020 täydennetty ja uudistettu vastaamaan tämänhetkistä Power BI -tuotetta.)
[Edit: tämä artikkeli on vanhentunut, uusi 09/2020 päivitetty versio löytyy täältä.]
Microsoft julkisti kesällä 2015 Power BI -raportointi- ja analysointipalvelun, jonka avulla dataa voi visualisoida ja yhdistellä yritysten omista järjestelmistä, tiedostoista, intranetista, pilvipalveluista tai esimerkiksi erilaisista avoimen datan palveluista. Tietolähdetyyppejä on jo yli 140 erilaista ja niitä kehitetään koko ajan lisää.
Onko teillä otettu Power BI käyttöön?
Tarvitsetko lisäohjeita sinulle jaettujen raporttien toiminnoista? Vai teetkö itse raportteja, jolloin sinun olisi hyvä tuntea ominaisuudet laajalti myös käyttäjän näkökulmasta?
Mitä eroa on koontinäytöllä (dashboard) ja raportilla (report) ja miksi käyttäjänkin on tärkeää tunnistaa ne? Miten tarkoittaa visualisointiin luotu hierarkinen porautumismahdollisuus ja mistä sen näkee? Voiko koontinäyttöjen luvuista tilata hälytyksiä?
Esittelen tässä jutussani valmiiden raporttien ja koontinäyttöjen käyttöön liittyviä toimintoja. Toivottavasti ohjeista on hyötyä sekä loppukäyttäjille että heille, jotka suunnittelevat organisaatioon yhtenäisiä raportointikäytäntöjä.
[Edit 11/2020: Pilvipalvelun käyttöliittymä on uudistunut, joten tämä artikkeli sisältää runsaasti vanhentunutta tietoa. Pyrin päivittämään artikkelin pikaisesti.]
Voit visualisoida Power BI:ssä maantieteellisiä tietoja eri tyyppisinä karttoina. Kuvaan tässä jutussa mitä esivalmisteluita datalle pitää tehdä, jotta kartat ymmärtävät maantieteelliset sijainnit oikein tai ainakin mahdollisimman oikein.
Karttapalveluiden algoritmit saattavat muuttua ja aihepiiri on muutenkin kovin laaja, joten toivottavasti kommentoit juttua, jos huomaat korjattavaa tai täsmennettävää. Lue loppuun
Power BI:n kirjanmerkkien (bookmarks) avulla raporttitiedostoon voi vihdoinkin toteuttaa käyttöliittymän sekä tarinan kerrontaa tukevia ominaisuuksia, jotka perustuvat muuhunkin kuin välilehdeltä toiselle siirtymiseen. Olen käyttänyt kirjanmerkkejä jo muutamissa asiakastöissä sekä parissa Vilahduksen visualisoinnissa, joten kokoan tähän juttuun omia havaintojani.
Pyrin tässä jutussa kuvaamaan Power BI:n hinnoittelumallin lyhyesti ja ytimekkäästi. Olen aiemminkin kirjoittanut Power BI:n hinnoittelusta, mutta kyseiset blogit ovat vanhentuneita. [Edit: Tämä teksti on tarkistettu ja päivitetty 11/2017]
Power BI -tiimi on ryhtynyt kehittämään responsiivisia visualisointeja. Tämä tarkoittaa, että heinäkuusta 2017 lähtien joidenkin visualisointien muotoilu-paneeliin on ilmestynyt asetus, jolla voit jo testata responsiivista käyttäytymistä.
Yle kirjoitti tänään aamulla, että Espoosta on tulossa Suomen ensimmäinen kolmekielinen kaupunki. Espoon kaupunginvaltuusto on linjannut tavoitteeksi ottaa englanti viralliseksi asiointikieleksi suomen ja ruotsin rinnalle.
Koska tein juuri sattumalta eilen Espoon asuntokunnista Power BI -visualisoinnin, pystyin muutamassa minuutissa muokkaamaan Power BI -tiedostosta version, johon latasin asuntokuntien tilalle Espoon väestön äidinkielen mukaan.
