Microsoftin Power BI -raportointi- ja analysointipalvelun avulla dataa voi visualisoida ja yhdistellä yritysten omista tietokannoista ja järjestelmistä, tiedostoista, intranetista, netistä, erilaisista pilvipalveluista tai esimerkiksi avoimen datan palveluista. Tietolähdetyyppejä on jo yli 140 erilaista ja niitä kehitetään koko ajan lisää.

(Kirjoitin tämän artikkelin ensimmäisen version vuonna 2016. Artikkelia luetaan edelleen runsaasti päivittäin, joten artikkeli on nyt syksyllä 2020 täydennetty ja uudistettu vastaamaan tämänhetkistä Power BI -tuotetta. Artikkelin sisältö on jälleen tarkistettu ja muokattu tammikuussa 2022.)

Johdanto

Power BI soveltuu nopeaan ad-hoc tyyppiseen itsepalveluraportointiin ja -analysointiin sekä keskitetympään ja hallitumpaan IT:n ohjaamaan organisaatiotason raportointiin. Tästä syystä Power BI -tuotteen käyttötavat ja käyttäjien osaaminen sekä työtehtävät vaihtelevat merkittävästi. Yksittäisiä raportteja tai laajempia raportointikokonaisuuksia voi toteuttaa hyvin erilaiset henkilöt tavallisista tietotyöläisistä aina BI-asiantuntijoihin asti.

Nopeaa ja helppoa vai raportointiratkaisuita?

Alun perin vuonna 2016 kirjoittamassani blogiartikkelissa ei ollut tätä lukua lainkaan, sillä Power BI oli vasta julkistettu eikä käyttäjiäkään ollut kovin paljon. Power BI -käytön lisäännyttyä sittemmin Suomessa räjähdysmäisesti olen kuullut toistuvasti avunpyynnön:

”Olen toteuttanut runsaasti erilaisia raportteja ja ne näyttävät tosi hyviltä, mutta ennen kuin voin jakaa ne muille, pitäisi saada vielä muutama asia kuntoon ja luvut oikeiksi. Minulla on datan yhdistelyn ja kaavojen kanssa pulmia. Voisimmeko ottaa parituntisen palaverin, jossa kävisimme ongelmat läpi ja antaisit vinkkejä, miten saan luvut korjattua?”

Vain harvoin kyseessä on ollut muutama pieni nopeasti korjattava yksityiskohta tai yksittäisiä virheellisiä laskennallisia mittareita. Tyypillisesti ongelma on ollut laajempi ja toimimattomuus on liittynyt vääränlaiseen tietomalliin eli datan rakenteisiin. Raporttien taustalla oleva tietomalli on pitänyt usein toteuttaa lähes uudelleen, mikä tarkoittaa myös raporttien korjaamista tai uudelleen tekemistä.

Kun teet Power BI:llä raportteja, on hyvä tiedostaa, että Power BI:ssä on toiminnallisuuksia, jotka on tarkoitettu vain  ”nopeaan ja helppoon” eli ns. quick-and-dirty -tyyppiseen datan tarkasteluun ja visualisointiin. Helpot pikatekniikat eivät tuota sellaista tietorakennetta, jonka varaan olisi mahdollista toteuttaa laaja ja kestävä hyvien raportointikäytäntöjen mukainen ratkaisu. Esimerkkinä vaikkapa päivämääristä automaattisesti muodostuvat hierarkiat (vuosi-neljännes-kuukausi-päivä), jotka tulee korvata toimivissa raportointiratkaisuissa erillisellä kalenteritaululla eli ns. aika-dimensiolla.

Varaudu käyttämään aikaa Power BI:n opiskeluun, jos suunnittelet toteuttavasi erilaisia muille käyttäjille jaettavia virallisia tunnuslukuraportteja ja dashboardeja. Erityisesti, jos sinun pitää yhdistellä dataa etkä ole aiemmin ammatiksesi työskennellyt tietokantojen, relaatioiden ja dimensionaalisten raportointimallien parissa.

Raportointiratkaisun laatimisen alkuvaiheessa tehdään kaikkein oleellisimpia työaikaa ja kustannuksia säästäviä sekä raporttien toimivuuteen liittyviä suunnitelmia ja päätöksiä mm. taulujen rakenteiden ja tiedon yhdistelyn suhteen. Mikäli tietorakenne on tehty huonosti tai väärin, saatat joutua tekemään sen myöhemmin uudelleen. Taitavakaan BI-konsultti ei pysty kirjoittamaan toimivia tunnuslukumittareita eli laskentalogiikkaa virheellisesti rakennetun mallin päälle. Lisäksi virheellisen tietomallin päälle toteutetuissa raporteissa on usein suorituskykyongelmia.

---

Jos suunnittelet tekeväsi muuta kuin nopeaa ja helppoa datan tarkastelua, eli sinun pitää toteuttaa laajempi raportointikokonaisuus ja olet vasta aloittamassa tutustumisen Power BI:hin, opiskele dimensionaalisen mallinnuksen perusperiaatteet tai pyydä ammattitaitoista apua mieluiten ratkaisun toteutuksen alkuvaiheessa kuin sen viimeistelyvaiheessa.

---

Power BI -välineet ja työnkulku

Raportit toteutetaan työasemaan asennettavalla Power BI Desktop -ohjelmalla ja loppukäyttäjät tarkastelevat niitä kirjautumalla selaimella Power BI Service -pilvipalveluun, Microsoft Power BI mobiilisovelluksella, Windows 10 -työasemaan asennetulla Power BI appsilla tai upotettuina esimerkiksi intraan tai Microsoft 365 -tuotteisiin, kuten SharePoint, Teams, Dynamics tai PowerApps. Visualisointien tarkastelu upotettuina julkisilla nettisivuilla on myös mahdollista, mikäli yrityksen Power BI -asetukset sallivat sen.

Sovelluskehitystä tarvitaan pääsääntöisesti vain, mikäli halutaan upottaa raportteja kustomoituihin sovelluksiin.

Pilvipalvelun sijaan raportteja voi jakaa paikallisen eli omassa konesalissa olevan Power BI Report Serverin avulla. Jos raporttien jakelussa käytetään Power BI Report Serveriä, raportit luodaan siihen tarkoitetulla Power BI Desktop optimized for Report Server -versiolla. Power BI Report Server on rajoittuneempi ominaisuuksiltaan kuin pilvipalvelu.

Erilaisten jakeluvaihtoehtojen käyttömahdollisuudet riippuvat käytössä olevasta lisenssistä. Ilman maksullista lisenssiä Power BI -raportteja voi jakaa vain julkisesti nettisivuilla. Kaikki hallitut käyttöoikeuksiin liittyvät jakelumenetelmät edellyttävät jonkun maksullisista lisensseistä, joista kerrotaan artikkelissa myöhemmin.

Esimerkkiraportteja sekä yhteisöitä

Voit tutustua Power BI -raportteihin suomalaisesta avoimesta datasta laatimieni visualisointien avulla. Lisäksi kerään listaa suomalaisten organisaatioiden julkisista Power BI -raporteista tänne. Toivottavasti kommentoit artikkelia, jos tiedossasi on muita suomalaisia julkisesti jaettuja raportteja. Lisään niitä mielelläni listalle ja esittelen niitä usein myös pitämissäni Power BI -koulutuksissa.

Tervetuloa mukaan suomalaiseen MSBI & Power BI User Group Finland -käyttäjäkerhoon, jonka yhtenä vetäjänä toimin. Jäseniä on jo lähes 1500 ja esimerkiksi Vesa Tikkanen (Qumio Ltd.) järjestää kerhossa viikoittain maanantaisin Microsoft BI -aiheisia lyhyitä Teams-tuokioita ja jakaa tietoja mm. Power BI uudistuksista.

Power BI:n ympärille on kehittynyt myös kansainvälinen aktiivinen yhteisö keskusteluryhmineen ja käyttäjät voivat jakaa omia visualisointejaan Data Stories Gallery -sivustolle, mikä onkin mainio paikka saada visualisointi-ideoita omiin raportteihin.

Microsoft kehittää Power BI:tä edelleen aktiivisesti ja kuuntelee käyttäjien toiveita. Kehitys on avointa ja kuka tahansa voi ehdottaa ideoita, äänestää niitä ja seurata ideoiden etenemistä Microsoftin ideafoorumilla.

Itsepalveluraportointi ja -analysointi (Self-Service BI)

Power BI:n avulla dataa voi esittää erilaisina mittareina sekä vuorovaikutteisina visualisointeina ja se soveltuu mainiosti itsepalveluraportointiin (Self-Service BI).

Raporttien laatiminen on siis mahdollista toteuttaa entistä lähempänä liiketoimintaa tai heidän itsensä toimesta. Helppokäyttöisyydestään ja edullisesta hinnoittelustaan johtuen Power BI:stä on tullut tärkeä raportointi- ja analysointiväline esimerkiksi kontrollereille ja analyytikoille.

Kuka tahansa pystyy lyhyellä opastuksella tekemään valmiista esimerkiksi IT:n laatimasta tietomallista (data model, dataset) uusia visualisoituja raportteja, sillä niiden laatiminen on yhtä helppoa tai jopa helpompaa esimerkiksi Excelin pivot-taulukoiden luonti. Parhaimmillaan raportin saa aikaan muutamissa minuuteissa ja koska visualisoinnit ovat keskenään vuorovaikutteisia, dataa voi helposti tarkastella eri näkökulmista ja siihen voi porautua eri tavoin.

On kuitenkin hyvä huomata, että itsepalveluraportointi voi tarkoittaa eri organisaatioissa eri asioita ja Power BI:n osaamistarve voi vaihdella hyvin paljon käyttötavoista riippuen:

1. Liiketoiminnan omatoiminen itsepalveluraportointi (Business Led Self-Service BI)
   Itsepalveluraportointi voi tarkoittaa esimerkiksi kontrollerin tai talouspäällikön täysin itse toteuttamaa raportointia ilman IT:n taustatukea. Tällöin tietolähteet saattavat olla tiedostopohjaisia, kuten Exceleitä tai esimerkiksi erilaisista järjestelmistä ”exportattuja” csv-tiedostoja, eikä raporttien laatijalla itsellään ole mahdollisuutta vaikuttaa lähdejärjestelmästä saatavan datan rakenteisiin, vaan datan muokkaus raportoitavaan muotoon tapahtuu PBI Desktopin kyselyissä.
   
   Tällainen käyttö edellyttää monipuolista PBI Desktop -ohjelman osaamista sekä ymmärrystä relaatiotietokantojen sekä dimensionaalisen mallinnuksen periaatteista. Erityisesti, jos raportteihin pitää yhdistellä dataa. Lisäksi kyselyissä käytetty Power Query -apuohjelma pitää tuntea hyvin, jotta datan saa muokattua raportointiin soveltuvaksi. Kun Power BI julkistettiin vuonna 2015, Power BI -käyttäjät olivat pääsääntöisesti omatoimisia itsepalvelukäyttäjiä, sillä alkujaan Power BI:n ominaisuudet eivät tarjonneet vielä mahdollisuuksia keskitetympään IT:n ohjaamaan raportointiin.
2. IT:n ohjaama itsepalveluraportointi (IT Managed Self-Service BI)
   Isommassa organisaatiossa Power BI -itsepalveluraportointi voi puolestaan tarkoittaa ainoastaan visualisointien ja raporttien laatimista. Tällöin IT:n huolehtii ja ylläpitää keskitetysti tietovarastoja, Power BI tietomalleja tai Analysis Services tietomalleja tai -kuutioita.

   Tässä toimintamallissa ns. itsepalvelukäyttäjien ei tarvitse itse toteuttaa dimensionaalista Power BI -tietomallia tai laskennallisia mittareita eli raporttien laatijoiden tekninen osaamistarve on merkittävästi vähäisempi.

   Usein IT on myös suunnitellut valmiiksi Power BI -pilvipalvelun arkkitehtuurin  (mm. työtilat ja nimeämiskäytännöt) ja suositellut raporttien jakelumenetelmät. Tällaisessa toimintamallissa itsepalveluraportoijat pitää perehdyttää hyvin tietomallien rakenteisiin ja sisältöön, jotta he osaavat laatia niistä raportteja.

3. Monissa yrityksissä itsepalveluraportointi voi tarkoittaa edellisten yhdistelmää, jolloin liiketoiminta sekä tuottaa osittain omatoimisesti tietomalleja ja raportteja että hyödyntää keskitetysti toteutettuja malleja ja kuutioita.

---

Erityisesti isoissa organisaatioissa on tärkeää suunnitella Power BI -raportoinnin käytännöt ja hallintamalli hyvin (goverance model), jotta ratkaisuista tulee kestäviä, helposti ylläpidettävä, hyvien käytäntöjen mukaisia ja hyödyntäminen sekä itsepalveluraportointi on hallittua.

Isoissa organisaatiossa korostuu tarve viestiä ja ohjeistaa itsepalvelukäyttäjät hyvin, sillä muuten saatetaan päätyä Excel-kaaoksesta Power BI -kaaokseen. Näin on joissakin yrityksissä päässyt käymään, kun suuri joukko käyttäjiä on vapaasti laatinut ja jakanut tekemiään raportteja isoillakin jakeluilla. Raporttien loppukäyttäjille ei aina ole ollut selvää, milloin he tarkastelevat virallisia lukuja ja milloin epävirallisia, mitkä raportit ja tunnusluvut on testattuja ja validoituja eli mihin lukuihin voi luottaa.

---

IT:n toteuttama keskitetty raportointi

Power BI:n rooli keskitetympien hallitumpien ratkaisuiden toteutusvälineenä tai osana niitä on kasvanut merkittävästi vuodesta 2018 lähtien ja Microsoft kehittää edelleen ns. enterprise-ominaisuuksia voimakkaasti. Nykyisin entistä useammat Power BI -raportointiratkaisut toteutetaan keskitetymmin. Tekijöinä saattaa olla talon omia BI-arkkitehteja sekä asiantuntijoita tai ulkopuolisia konsultteja.

Teknisempien lukijoiden kannattaa lukea lisätietoja mm. Microsoftin kattavista white paper -dokumenteista. Tässä luvussa on viitattu vain lyhyesti tiettyihin keskitetyissä laajoissa raportointikokonaisuuksissa huomioitaviin tekniikoihin.

Laajemmassa raportointijärjestelmässä Power BI:n roolina voi olla pelkkä visualisointi, jos mallit on tehty esimerkiksi SQL Server Analyysipalvelimelle tai Azureen ns. Tabular-malleina (SSAS tai Azure AS Tabular model) tai käytetään vanhoja OLAP-kuutioita (SSAS OLAP Cube).

Power BI:ssä voidaan myös toteuttaa Tabular-mallia vastaava tekninen kerros, sillä Power BI ja SSAS käyttävät siis samaa Vertipaq-moottoria ja tekniikkaa DAX-kielineen.

Laajempiin ja teknisempiin Power BI -toteutuksiin liittyy useita arkkitehtuurivalintoja, kuten kopioidaanko data Power BI:hin ja ajastetaan päivitykset (import & scheduled refresh) vai käytetäänkö esimerkiksi reaaliaikaista yhteyttä tietokantoihin tai kuutioihin (Direct Query, Live Connection).

Toteutustekniikkaan vaikuttaa mm. datan määrä ja se miten ajantasaisia raportteja tarvitaan.

Microsoft suosittelee ensisijaisesti käyttämään Import-tekniikkaa, mikäli Direct Queryn käyttö ei ole välttämätöntä. Import-toteutuksessa kaikki Power BI -ominaisuudet ovat käytettävissä. Direct Query puolestaan sisältää hyvin paljon tietolähteestä riippuvaisia rajoituksia, joten suuri osa tekniikasta pitää toteuttaa tietolähteessä, ei Power BI:ssä. Tutustu siis perusteellisesti eri tekniikoihin, mikäli ryhdyt toteuttamaan Direct Query -tietomallia. Samassa tietomallissa voi myös yhdistää kahta edellä mainittua tekniikkaa, jolloin puhutaan yhdistelmämalleista (composite models).

Kesällä 2019 julkistettiin uusi tekniikka nimeltä Dataflows (Tietovuo), mikä mahdollistaa kyselyiden keskitetyn toteutuksen pilvessä ja niiden jaetun käytön sekä esimerkiksi dataflow-taulujen kenttien kytkemisen Dataverse-kenttiin (ent. common data model).

Monet ison organisaation raportointiratkaisuissa tarvittavat ominaisuudet ovat käytettävissä vain ns. Premium-lisenssimallissa, josta kerrotaan myöhemmin.

Erilaiset käyttäjäroolit

Power BI -käyttäjät voi jakaa neljään eri rooliin.

1. BI-kehittäjät, jotka toteuttavat yleensä Power BI:n lisäksi raportointi- ja tietovarastoratkaisuita myös useilla muilla välineillä, kuten SQL, SQL Server Analysis Services, SQL Server Reporting Services, Cognos, Teradata, Oracle, SAP etc. ja hallitsevat erilaisia kieliä (SQL, R, Python, jne.). BI-kehittäjät työskentelevät yleensä IT/BI -organisaatiossa ja toteuttavat ratkaisuita koko organisaation käyttöön.
2. Teknisesti orientoituneet käyttäjät, jotka toteuttavat Power BI -ratkaisuita ja osaavat laatia Power Query -kyselyitä, ymmärtävät tiedon mallinnuksen perusperiaatteita, kuten taulujen yhdistämisen ja dimensionaalisuuden ja osaavat laativat laskennallisia sarakkeita ja mittareita DAX-kielellä. Henkilöt työskentelevät mahdollisesti liiketoiminnan puolella esimerkiksi kontrollereina, analyytikkoina tai vastaavissa tehtävissä. Tällaiset Power BI -käyttäjät tuottavat yleensä raportteja tai analyysejä joko omaan käyttöön tai oman tiimin/osaston/organisaatioyksikön käyttöön.
3. Raporttien ja koontinäyttöjen (dashboard) laatijat, jotka tuntevat dataa riittävän hyvin, jotta kykenevät laatimaan raportteja olemassa olevista edellä mainittujen henkilöiden valmiiksi laatimista Power BI -malleista. Raporttien laatijat eivät itse toteuta kyselyitä, tietomalleja tai DAX-mittareita. Tällaiset käyttäjät saattavat tarkastella dataa erilaisina visualisointeina lähinnä omaan käyttöön, mutta voivat jakaa laatimiaan raportteja myös muille. He saattavat myös kytkeytyä pilvipalveluun julkaistuun Power BI -tietomalliin eli tietojoukkoon (dataset) Excelin avulla ja laatia tietojoukosta Excelissä pivot-taulukoita ja laskelmia.
4. Loppukäyttäjät, jotka hyödyntävät raportteja ja koontinäyttöjä päätöksenteon taustalla.

Power BI Desktop työvaiheet

(1) Kyselyt, (2) tiedon mallinnus ja (3) laskentalogiikka sekä (4) visualisoinnit toteutetaan Power BI Desktop -ohjelmalla. Lopputuloksena syntyy .pbix-päätteinen tiedosto, joka sisältää edellä mainitun kokonaisuuden.

Muodostuneet .pbix-tiedostot (5) julkaistaan joko Power BI Service -pilvipalveluun tai omassa konesalissa olevalle Power BI Report Server -raportointipalvelimelle ja jaetaan loppukäyttäjille hyödynnettäviksi.

Kyselyt ja tietomallin luo tyypillisesti henkilö, joka tuntee hyvin yrityksen tietojärjestelmät ja datan sisällön, kuten BI-asiantuntija, kontrolleri tai analyytikko.

Yksinkertaisia muutamista tauluista muodostuvia tietomalleja oppii tekemään kuka tahansa teknisesti orientoitunut käyttäjä, joka ymmärtää esimerkiksi Excelin PHAKU (VLOOKUP) -funktion toimintaperiaatteen tai relaatiotietokantojen perusidean. Jos tarkasteltavana on vain yksi luettelo kuten tietokannasta ladattu näkymä tai yksittäinen .csv-tiedosto, ei teknistä osaamista tarvita senkään vertaa.

Laajempien kokonaisuuksien toteutus edellyttää relaatiotietokantojen ja ns. dimensionaalisen mallinnuksen perusperiaatteiden tuntemusta sekä aikaa opiskella laskennassa käytetyn DAX-kielen toimintaperiaatteen ja funktioita.

1. Kyselyt eli datan lataus ja muokkaus

Datan lataus ja muokkaus tehdään PBI Desktopissa olevassa Power Query -apuohjelmassa. Power Queryssä on yli 300 erilaista muunnos- ja muokkausmahdollisuutta, kuten desimaalipisteiden korvaaminen pilkuilla, sarakkeiden pilkkominen osiin, termin korvaaminen toisella, datan kääntäminen tai ryhmittely eri tavoin, jne. Datan muokkausmahdollisuudet ovat todella monipuoliset.

Power Queryn taustalla on ns. M-kieli, mutta vain edistyneimpien kehittäjien tarvitsee opiskella se perusteellisemmin. Teknisemmät kehittäjät voivat käyttää Power Queryssä myös SQL-, R- tai Python-kieltä.

Olen kirjoittanut Power Querystä suomenkielisen peruskäyttäjän Power Query -oppaan.

2. Tietomallin laatiminen

Tietomallin laatiminen tarkoittaa relaatioiden muodostamista eli ladattujen taulujen yhdistämistä toisiinsa jonkun yksilöivän id-tiedon perusteella, kuten asiakasnumeron.

Hyvien käytäntöjen mukainen tietomalli toteutetaan ns. dimensionaalisena tähtimallina, jolloin malli tukee DAX-laskentaa ja mahdollistaa erilaisten lukujen yhdistämisen samaan raporttiin: Why data modeling is important in Power BI

Tietomallin laatimiseen liittyy myös esimerkiksi sarakkeiden muotoilu, lajittelujärjestysten määritys ja kenttien luokittelu vaikkapa maantieteellisiksi tiedoiksi, jotta tietoa voi visualisoida karttoina.

3. Laskentalogiikka eli DAX-kieliset kaavat

Tietomalliin lisätään laskentalogiikkaa eli DAX-kielisiä kaavoja, jota kutsutaan mittareiksi (measures) tai lasketuiksi sarakkeiksi (calculated columns). DAX-kielellä voi myös luoda uusia tauluja (table).

DAX-kielessä on useita esimerkiksi Excelistä tuttuja funktioita, kuten SUM tai COUNT, mutta myös hyvin paljon täysin uusia funktioita.

Yhtenä tärkeimmistä mainittakoon CALCULATE, jonka avulla voi laskea monipuolisesti erilaisia tunnuslukuja ehtojen perusteella. Alla oleva esimerkkikaava laskee sellaisten jälleenmyyjien myyntisumman, jotka ovat Warehouse-tyyppisiä. Esimerkkikaava hyödyntää aiemmin luotua Total Sales Amount -mittaria.

Warehouse Sales = 
CALCULATE ([Total Sales Amount], Reseller[BusinessType] = "Warehouse")

DAX on kuuluisa aikaälykkyydestään (time-intelligence), sillä siihen on kehitetty lukuisia aikaan perustuvaan laskentaan tarkoitettuja funktoita, kuten TOTALYTD tai SAMEPERIODLASTYEAR.

Kaikkea DAX-koodia ei tarvise osata kirjoittaa alusta lähtien itse ja DAX-kielen oppiminen ja ymmärtäminen tapahtuvat vaiheittain. Netistä löytyy nykyisin runsaasti erilaisia valmiita DAX-koodeja, jotka auttavat alkuun pääsyssä ja joita voi muokata omaan dataan sopiviksi. Esimerkkinä vaikkapa liukuva ajan perusteella laskeminen:

Vaikka monissa Microsoftin markkinoinnillisissa Power BI -artikkeleissa väitetään toisin, DAX-kieltä ei juurikaan voi verrata Excelin kaavoihin (lukuunottamatta yksinkertaisimpia funktioita) tai SQL-kieleen, sillä niiden toimintaperiaate poikkeaa merkittävästi toisistaan. Yritys ymmärtää DAX-kieltä Excelin tai SQL-kielen näkökulmasta saattavat jopa estää DAX-kielen oppimisen.

DAXin peruslaskenta on helppoa (SUM, COUNT), mutta monimutkaisemman logiikan ymmärtäminen edellyttää muutakin kuin yksittäisten esimerkkikaavojen googlettamista. Siihen tarvitaan istumalihaksia, aikaa ja järjestelmällistä opiskelua eli esimerkiksi ns. kontekstiperiaatteen (row context, filter context) opiskelua ja ymmärtämistä.

4. Visualisointi ja raportointi

Visualisointi ja raportointi tarkoittavat raporttitiedostojen ja -sivujen luontia. Niitä on helppo luoda ja raporttisivut ovat automaattisesti vuorovaikutteisia, joten esimerkiksi pylväskaavion yhden pylvään napsautus vaikuttaa siihen, mitä muissa saman sivun visualisoinneissa näytetään.

Power BI:n sisäänrakennettujen visualisointien lisäksi visualisointeja voi laajentaa mukautetuilla visualisoinneilla (custom visuals) ja sovelluskehittäjät voivat koodata niitä lisää. Jokaisen raporttisivun voi halutessaan muokata mobiililaitteella helpommin käytettäväksi.

Jos kuvittelet mielessäsi kuvan jäävuoresta, jonka huippu näkyy pinnan yläpuolella, raporttien laatiminen ja visualisointi on juurikin se pieni näkyvä osuus. Kuitenkin valtaosa raportointiin liittyvästä työajasta kuluu pinnan alapuolella eli kyselyiden, mallinnuksen ja kaavojen laatimisen parissa.

5. Julkaiseminen jaettavaksi

Kun Power BI Desktopilla luodut raporttitiedostot eli .pbix-tiedostot on julkaistu pilvipalveluun, niistä voi muodostaa pilvipalvelussa ns. koontinäyttöjä (Dashboards). Yhdellä koontinäytöllä (dashboard) voi näyttää eri raporteissa olevia visualisointeja. Kun tällainen muodostettu koontinäyttö jaetaan käyttäjille, he saavat katseluoikeuden myös koontinäytön taustalla oleviin raportteihin. Pilvipalvelun muita ominaisuuksia on listattu myöhemmin tässä artikkelissa.

Jos raportit jaetaan omassa konesalissa olevan Power BI Report Serverin kautta, koontinäyttöjä ei ole. Power BI Report Server -ympäristö on monilta osin paljon pilvipalvelua rajoittuneempi.

Huomaa!

Jos käytetään oikeita Power BI -termejä, Power BI Desktopissa luotu raportti (report) ja pilvipalvelussa luotu koontinäyttö (dashboard) ovat täysin eri asioita. Puheessa kuulee usein käytettävän sanaa dashboard, vaikka tarkoitetaan Power BI raporttia.

---

Power BI Desktopissa muodostuva tiedosto (.pbix)

Power BI Desktopissa luodut kokonaisuudet tallentuvat .pbix -tarkenteisina tiedostoina.

Kun käytetään Power BI:n pilviversiota, kaikkia yllä mainittuja työvaiheita ei välttämättä toteuteta yhteen ja samaan .pbix-tiedostoon, sillä eri henkilöt eivät voi muokata tiedostoa samanaikaisesti.

Jos raportointia on toteuttamassa useita eri henkilöitä tai samasta datasta pitää muodostaa erilaisia raportteja eri käyttäjäryhmille, tekniikka ja raportit halutaan yleensä erottaa toisistaan omiksi kerroksikseen. Tällöin luodaan ns. keskitettyjä jaettuja malleja (shared datasets) joita kutsutaan joskus myös golden dataset -termillä. Keskitetty jaettu malli sisältää vain tekniikan (kyselyt, tietomallin, laskentalogiikan) ja raportit toteutetaan eri tiedostoihin ja niitä voi julkaista eri työtiloihin erilaisille käyttäjille jaettavaksi. Aiemmin artikkelissa lyhyesti mainitut tietovuo-taulut (dataflows) saattavat muodostaa vielä oman kerroksensa (dataflows -> datasets -> reports -> dashboards -> sharing reports, dashboards, apps -> embedding).

Tässä artikkelissa ei paneuduta syvemmin arkkitehtuuriin, vaan suosittelen tutustumaan Microsoftin teknisiin artikkeleihin.

Excel vs Power BI Desktop

Jos Excelin ns. Power-työkalut ovat tuttuja, Power BI Desktopin eri osia voi verrata niihin, sillä PBI Desktop on saanut alkunsa eli se on toteutettu yhdistelemällä Excelissä jo pitkään käytössä olleita apuohjelmia (add-ins). Kyseiset apuohjelmat saattavat olla vieraita monille Excel-käyttäjille, sillä ne piti asentaa erikseen Excelin päälle aina versioon 2013 asti. Vasta versiosta 2016 lähtien esimerkiksi Power Query on löytynyt Excelin komentojen joukosta ilman erillistä asennusta ja PowerPivot pitää edelleenkin aktivoida erikseen käyttöön, vaikka se Excelissä onkin.

1. Get & Tranform Data (Nouda ja muunna tietoja) -työkalut eli Power Query, jolla tehdään kyselyt eli ladataan ja muokataan data sopivaan muotoon,
2. Power Pivot, jolla data mallinnetaan eli yhdistetään taulut ja
3. lisätään laskentalogiikka DAX-kielisinä kaavoina,
4. Power View -raportit, joilla pystyi laatimaan Excel 2013 -versiossa vuorovaikutteisia visualisointeja, mutta joiden kehittäminen ja tukeminen lopetettiin Excel 2013 -version jälkeen, sillä Microsoft päätti keskittyä Power BI:n kehittämiseen visualisointivälineenä. PBI Desktopissa visualisoinnit ovat kehittyneet Excelin Power View -kaavioihin verrattuna huomattavasti, joten nykypäivänä niitä tuskin voi verrata toisiinsa muuten kuin yhteisen vuorovaikutteisen toimintaperiaatteen osalta. Excelin nykyversiossa raportoinnissa käytetään lähinnä Pivot-taulukoita ja tavallisia Excelin kaavioita.

Vaikkakin PBI Desktop on saanut juurensa Excelistä, se on saanut paljon vaikutteita myös muista raportointityökaluista kuten Tableau ja Qlik. Gartner on tosin jo useita vuosikausia nostanut Microsoftin BI-tuotteet Power BI mukaanlukien Tableaun ja Qlikin edelle omissa arvioissaan.

Voit aloittaa PBI Desktopiin tutustumisen lataamalla ja asentamalla sen Windows 10 työasemaan joko Microsoftin Kaupasta (store) tai vanhempiin Windows -versioihin täältä ja tutustumalla näihin ohjeisiin: Power BI Desktopin käytön aloittaminen (Get Started with Power BI Desktop).

Selvitäthän myös mitä ohjeita organisaatiossasi on Power BI Desktopin asennuksen suhteen. Todennäköisesti tarvitset IT:n apua asennuksessa tai teillä on jokin erillinen Software Center, mistä ohjelmat pitää asentaa.

Mikäli teillä ei ole keskitettyjä asennusohjeita ja voit itse asentaa ohjelmia työasemaasi, asenna PBI Desktop ensisijaisesti Microsoftin kaupasta, jolloin se päivittyy työasemassasi automaattisesti kuukausittain uuden version julkistuksen myötä. Jos asennat Desktopin Microsoftin latauskeskuksesta, joudut päivittämään sen itse manuaalisesti uusien versioiden julkistamisen yhteydessä. Jos olet asentanut Desktopin molemmilla eri tavoilla (sekä kaupasta että latauskeskuksesta), työasemassasi on kaksi eri Desktop-versiota, joista toinen päivittyy ja toinen ei. Poista se versio, joka löytyy Windowsin Ohjauspaneelista (Control Panel) asennettuna ohjelmana. Kaupasta asennettu ei ole kyseisellä listalla.

Mac-työasemiin ei ole saatavilla Power BI Desktopia, sillä se edellyttää Windows-käyttöjärjestelmän.

Tai katsomalla tämän jo videon (video on vanha):

Kun olet tutustunut perusohjeisiin, kokeile esimerkiksi omien Outlook-kalenterimerkintöjesi analysointia tämän ohjeen avulla tai tutki Hanselin julkaisemia valtion avoimia ostolaskuja näiden ohjeiden avulla.

Löydät PBI Desktopin kyselyominaisuuksista ohjeita myös HExcelligentin suomenkielisestä Power Query -kyselyppaasta

Power BI Service -pilvipalvelu

Power BI pilvipalvelun ominaisuudet ovat hyvin laajat, joten tässä artikkelissa pilvipalvelu kuvaillaan ja sen ominaisuuksia listataan vain hyvin karkealla tasolla.

Mikäli raporttien jakelumenetelmänä käytetään pilvipalvelua, PBI Desktopilla toteutetut tiedostot (mallit ja/tai raportit) julkaistaan ns. työtiloihin (workspace), missä raporteista kootaan tärkeimpiä visualisointeja ns. koontinäytöille (dashboard). Julkaistuja raportteja sekä niistä muodostuneita koontinäyttöjä jaetaan pilvipalvelun avulla käyttäjille.

Pilvipalvelussa voidaan esimerkiksi ajastaa datan päivitys automaattisesti. Muita merkittävimpiä pilvipalvelun ominaisuuksia on listattu myöhemmin tässä jutussa.

[Edit: Yllä olevassa kuvassa näkyy uuden käyttöliittymän valitsemisvaihtoehto. Sitä ei enää ole, sillä uudesta käyttöliittymästä on tullut vakio.]

Power BI -työtilat on tarkoitettu raporttien toteuttajille ja kehittäjille eli yleensä työtiloissa on jäseninä vain raporttien laatijoita. He jakavat työtiloihin luotuja koontinäyttöjä (dashboards) sekä niiden taustalla olevia raportteja (reports) muille käyttäjille joko yksittäin tai paketoituina laajemmiksi kokonaisuuksiksi eli ns. sovelluksiksi (apps). Loppukäyttäjiä voi myös ottaa ns. lukija-jäseniksi työtiloihin, mutta työtilojen käyttöliittymä ei ole välttämättä kovin käyttäjäystävällinen.

Mikäli käytetään pilvipalvelua, yksittäinen Power BI -ratkaisu jaetaan monesti useaksi eri tiedostoksi eri henkilöiden toteutettavaksi:

1. keskitetty pilvessä jaettu tietojoukko (shared dataset, golden dataset), joka sisältää kyselyt ja tietomallin kaavoineen sekä
2. erillisia raporttitiedostoja, jotka on kytketty ns. live connection -yhteydellä jaettuun tietojoukkoon.

Koska eri henkilöt eivät voi muokata samanaikaisesti samaa .pbix-tiedostoa, ratkaisuiden toteutusvastuun voi jakaa edellä kuvatulla tavalla eri henkilöille. Eri henkilöt voivat muodostaa samanaikaisesti keskitetyistä tietomalleista erilaisia raporttisivuja ja niiden muodostamia kokonaisuuksia eri kohderyhmille.

Huomaa, että pilvipalveluympäristössä myös kyselyt on voitu erottaa eli toteuttaa omana kerroksenaan kesästä 2019 lähtien:

1. datan muokkaus pilvipalvelussa keskitettyinä kyselyinä eli tietovuo-tauluina (dataflow tables)
2. keskitetty pilvessä jaettu tietojoukko (shared dataset, ”golden dataset”) eli tietomalli kaavoineen
3. erilliset raporttitiedostot, jotka on kytketty jaettuun tietojoukkoon

Power BI pilvipalvelussa selaimella voi myös ladata tietoja ja toteuttaa raportteja, mutta ominaisuudet ovat huomattavasti rajoitetummat PBI Desktopiin verrattuna. PBI Desktopissa luotuja kyselyitä ja tietomallia laskentoineen ei esimerkiksi pysty muokkaamaan pilvipalvelussa. Käytännössä mallit ja suurin osa raporteistakin toteutetaan yleensä PBI Desktopissa.

Mallisovellukset pilvipalvelussa (Template apps)

Power BI -pilvipalveluun on toteutettu runsaasti erilaisia mallisovelluksia, joita kutsuttiin aiemmin sisältöpaketeiksi (content packs) ja joiden avulla loppukäyttäjät pystyvät erittäin helposti analysoimaan satojen muiden pilvipalveluiden dataa, kuten Google Analytics, Salesforce, MailChimp, Dynamics CRM, Microsoft Project Online, jne.

Vain hyvin harvat näistä sovelluksista on Microsoftin itsensä toteuttamia.

Valtaosa mallisovelluksista on erilaisia pilvipalveluita myyvien organisaatioiden toteuttamia, jotta he voivat tuotteita myydessään kertoa ja näyttää, miten helposti heidän sovellustensa dataa saa raportoitua Power BI:ssa muutamassa minuutissa.

Nämä mallisovellukset sisältävät valmiin tietomallin kaavoineen, raportteineen ja koontisivuineen, joten riittää että käyttäjällä on tunnus siihen pilvipalveluun (esim. Google Analytics), josta haluaa muodostaa raportteja. Valmiit sovellukset saa käyttöön muutamissa minuuteissa, mutta ne saattavat olla toiminnoiltaan hyvin rajallisia, joten kunkin valmiin sovelluksen käyttökelpoisuuteen kannattaa perehtyä ennen kuin tekee päätöksiä sen hyödyntämisestä.

Sovelluksia esitellään usein erilaisissa markkinointiaineistoissa, mutta käytännön hyödyntämismahdollisuudet saattavat olla hyvin vähäiset, mikäli alkuperäinen .pbix-tiedosto ei ole saatavilla. Jos olet hankkimassa jotain pilvipalvelua, johon liittyen mainostetaan helppoa Power BI -raportointia, selvitä onko kyseessä todellakin mahdollisuus itse laatia ja toteuttaa raportointia Power BI Desktopissa vai onko kyseessä vain jokin valmis ja täysin vakioitu rajallinen mallisovellus, johon et pystykään yhdistämään muuta yrityksesi dataa.

Osa sovelluksista on käytettävissä vain pilvipalvelussa eikä niitä pysty muokkaamaan PBI Desktopissa, mikä valitettavasti tarkoittaa, että niihin voi lähinnä lisätä raportteja ja visualisointeja, mutta taustatekniikkaa tai laskentalogiikkaa ei voi itse muokata omia tarpeita vastaavaksi.

Jotkut mallisovellukset (kuten muutamien Microsoftin omien pilvituotteiden sovellukset) ovat saatavilla myös PBI Desktop .pbix-tiedostoina, joten niiden pohjalta voi rakentaa laajempia malleja ja niihin voi lisätä omaa laskentaa sekä muita tietolähteitä. Tällaisesta on esimerkkeinä esimerkiksi Dynamics CRM-paketit, jotka voi ladata omaan käyttöön PBI Desktop -tiedostoina.

Yleensä kun puhutaan Power BI -sovelluksista (apps), ei tarkoiteta näitä mallisovelluksia vaan puhutaan itse pilvipalvelussa omaan käyttöön luoduista ja jaetuista raportointisovelluksista.

Omat sovellukset pilvipalvelussa

Yritys voi muodostaa itse laadituista raporteista ja koontinäytöistä ns. sovelluksia, joita voi jakaa käyttäjille. Sovellukseen voi esimerkiksi luoda oman valikkorakenteen, jotta käyttäjien on helppo navigoida raportista toiseen.

Pilvipalvelun oleellisimpia ominaisuuksia

Seuraavassa on lista oleellisista pilvipalvelun ominaisuuksista.

• Datan päivityksen ajastus (scheduled refresh),
• Työtilat sekä yhteistyö muiden kehittäjien kanssa (workspace),
• Koontinäyttöjen (dashboard) luonti eli visualisointien kokoaminen yhteen näkymään useista eri raporteista,
• Koontinäyttöjen ja raporttien helppo ad-hoc tyyppinen jakaminen muille,
• Organisaation omien raporttikokonaisuuksien paketointi omiksi sovelluksiksi ja sovellusten jakelu (Publish app),
• Reaaliaikaisen striimatun datan näyttäminen koontinäytöillä (streaming dataset),
• Raporttien ja koontinäyttöjen mobiilikäyttö,
• Raporttien julkaiseminen ja upottaminen julkisesti webiin,
• Raporttien upottaminen SharePoint Onlineen tai muihin O365-sovelluksiin, kuten Teams, Dynamics CRM tai PowerApps,
• Raporttien upottaminen muille kuin SharePoint Online -sivustoille,
• Jaettujen tietojoukkojen (dataset) hyödyntäminen keskitetysti ja raporttitiedostojen toteutus PBI Desktopissa,
• Kyselyiden keskitetty toteutus eli tietovuot (Dataflows)
• Pivot-taulukkoraporttien toteutus Excelissä Power BI -mallin pohjalta,
• Luonnollisen kielen kaltaiset kyselyt englanniksi kuten ”Sales by salesperson in 2022”,
• Hälytysten tilaaminen sähköpostiin tiedon päivittyessä,
• PowerAutomate-työnkulkujen käynnistäminen tiedon päivittyessä,
• Raporttiin liittyvä keskustelu Power BI -pilvipalvelussa,
• Raporttiin liittyvän keskustelun aloitus Teamsissa ja raportin linkittäminen keskusteluun.

Tässä artikkelissa ei perehdytä pilvipalvelun yksittäisiin ominaisuuksiin.

Lisätietoja pilvipalvelusta:

Power BI -palvelun käytön aloittaminen

Power BI Report Server eli raportointipalvelin

Kesällä 2017 pilvipalvelun rinnalle julkistettiin Power BI Report Server, jotta Power BI -toteutuksia voi jakaa myös ilman pilvipalvelua omassa konesalissa. Report Server on ominaisuuksiltaan pilvipalvelua suppeampi, esimerkiksi koontinäytöt (dashboards) puuttuvat eikä Power BI -ratkaisua pysty jakamaan kahteen osaan (tekniikka ja visualioinnit). Report Serverillä ei ole edellä listattuja Power BI -pilvipalvelun ominaisuuksia. Lyhykäisyydessään voi todeta, että serverillä voi lähinnä antaa käyttöoikeuksia eri kansioihin julkaistuihin raportteihin ja ajastaa datan päivityksiä.

Jos raportit jaetaan raportointipalvelimen avulla, PBI Desktopista pitää käyttää juuri oikeaa ja palvelimen kanssa yhteensopivaa palvelimelle optimoitua versiota.

Lisätietoja: Mikä on Power BI -raporttipalvelin?

Hinnoittelu ja lisenssit

PBI Desktop on ilmainen ja sen voi asentaa mihin tahansa Windows-työasemaan. PBI Desktop ei kuitenkaan ole raporttien loppukäyttäjille tarkoitettu väline, joten hyödyntämiseen tarvitaan joko pilvipalvelu eli pilvilisenssit tai vaihtoehtoisesti PBI Report Server.

Pilvipalvelulisenssejä on neljänlaisia:

• Power BI Free
• Power BI Pro
• Power BI Premium (P1 – P3)
• Power BI Premium Per User (PPU)
• Power BI Embedded (EM1-EM3, A1-A6)

Voit tarkistaa tämänhetkiset hinnat Microsoftin sivuilta.

Power BI Free

Power BI Free -tunnuksen eli maksuttoman lisenssin voi hankkia yrityssähköpostin avulla rekisteröitymällä täällä. Rekisteröintiin ei kelpaa gmail.com tai live.com kaltaiset ilmaissähköpostiosoitteet.

Free-tunnus on tarkoitettu lähinnä henkilökohtaiseen käyttöön, sillä tunnuksella ei voi jakaa raportteja kollegoille eikä tunnuksella voi lukea muiden jakamia raportteja (ellei organisaatio ole hankkinut ns. Premium-kapasiteettipohjaista lisenssiä). Free tunnus sallii tosin täysin julkisen jakamisen eli tunnuksella voi luoda linkin, jolla kuka tahansa voi lukea raporttia. Tunnusta voi siis käyttää esimerkiksi täysin julkisten tilastojen toteutuksessa.

On hyvä huomata, että lähes kaikkiin O365-paketointeihin sisältyy tämä PBI Free -ilmaislisenssi, mutta sen avulla raportteja ei vielä pysty jakamaan organisaation sisällä. Monesti luullaan virheellisesti, että O365:ssa näkyvä Power BI -kuvake tarjoaisi täyspainoisen Power BI -käyttömahdollisuuden. Raporttien jakaminen ja niiden katsominen edellyttää maksullisia lisenssejä, joista kerrotaan seuraavassa.

Power BI Pro

Power BI Pro -käyttäjäperusteisen lisenssin avulla raportteja voi jakaa kaikille, joilla on myös Power BI Pro -lisenssi. Jos yrityksen lisensointi on Pro-perusteinen, Pro-lisenssi pitää olla myös raporttien loppukäyttäjillä. Organisaation pääkäyttäjä voi erikseen määrittää onko myös jakaminen organisaation ulkopuolisille Pro-käyttäjille mahdollista.

PBI Pro sisältyy ainoastaan kaikkein laajimpaan O365 E5-pakettiin tai oppilaitoksille tarkoitettuun A5-pakettiin, jolloin sitä ei tarvitse hankkia erikseen käyttäjille. Muuten Pro-lisenssit pitää ostaa erikseen ja ne voi hankkia myös vaikkei organisaatiossa olisi käytössä O365:sta. Pro-lisenssin hinta on alle 9 € per kk per henkilö.

Oleellisin huomio: Pro-lisenssimallissa myös loppukäyttäjille eli raporttien katsojille tarvitaan Pro-lisenssit.

Power BI Premium Per User

Power BI Premium Per User on kuten Pro, mutta lisenssillä saa käyttöönsä enemmän tehoa ja kapasiteettia sekä ominaisuuksia. PPU:n hinta on noin 17 € per kuukausi per käyttäjä.

PPU-lisenssillä tuotettu sisältö edellyttää, että myös kaikilla raporttien kuluttajilla on Premium Per User -lisenssit.

Power BI Premium

Power BI Premium kapasiteettiperusteinen lisenssi on tarkoitettu yleensä isoille yli 500 henkilön organisaatioille, joille käyttäjäkohtainen Pro-lisenssihinnoittelu muodostuisi melko kalliiksi. Premium-kapasiteettia hankintaa ns. nodeina ja yhden noden hinta on noin 4200 € per kk. Premium-lisenssillä saa monia asioita enemmän kuin Pro-lisenssillä. Pilvipalvelussa olevia tietomalleja voi esimerkiksi päivittää useampia kertoja vuorokaudessa ja pilvipalveluun voi tallentaa isompia malleja. Premium-lisenssillä voi myös toteuttaa ns. sivutettuja eli sivunumeroituja raportteja Power BI Report Builder -nimisellä ohjelmalla.

Premium-lisenssimallissa hankitaan henkilökohtaiset Pro-lisenssit vain heille, jotka toteuttavat ja jakavat raportteja muille käyttäjille. Kun on hankittu Premium, loppukäyttäjille eli raporttien katsojille riittää Free.

Power BI Embedded

Pro- ja Premium -lisensseillä Power BI -sisältöä voi upottaa intra-sivustoille sekä O365-tuotteisiin (SharePoint, Dynamics, Teams, PowerApps), mutta joissakin skenaarioissa joko Pro- tai Premium -lisenssikustannukset nousisivat korkeiksi.

Mikäli halutaan kohtuullisilla kustannuksilla pystyä toteuttamaan raportointia esimerkiksi asiakasportaalin kautta hyvin suurelle määrälle asiakkaita, on mahdollista hankkia tämä erityisesti upottamiseen tarkoitettu lisenssi. Kun käytetään Embedded-lisenssiä, loppukäyttäjillä ei ole Power BI -pilvipalvelua eikä kaikkia siihen liittyviä ominaisuuksia käytössä.

Power BI Embedded lisenssin (A- tai EM-sarja) avulla voi jakaa raportteja upotettuina itse koodatun sovelluksen sisällä. A-sarjan PBI Embedded (A1-A6) lisensseillä Premium-kapasiteettia saa käyttöön alkaen noin 600 € kuukaudessa tai jopa minuuttiperusteisesti, sillä palvelun voi sulkea ja käynnistää tarvittaessa. A-sarjan lisenssit sallivat upotuksen ainoastaan kustomoiduissa sovelluksissa (ei O365-sovelluksissa), sillä A-sarja edellyttää, että autentikointi koodataan itse.

Lisäksi on olemassa myös EM-upotuslisenssisarja (EM1-EM3,) jolla raportteja voi upottaa mukautettujen sovellusten lisäksi myös O365-tuotteisiin (PowerApps, Teams, SharePoint Online, Dynamics), sillä EM-lisenssien avulla voidaan hyödyntää O365:n autentikointia. EM-sarjan lisenssejä ei voi hankkia kuka tahansa, eli ne ovat saatavilla vain volyymilisenssiasiakkaille. Myös EM-hinnat alkavat noin 600 € per kk, kuten A-sarjan lisenssien, mutta niitä ei pysty käyttämään minuuttiperusteisesti sulkemalla ja käynnistämällä palvelua halutessaan.

Kumpikaan lisenssisarja (A tai EM) ei salli raporttien tarkastelua pilvipalvelussa tai mobiilisovelluksissa eli lisenssit ovat tarkoitettuja vain upottamiseen. Lisenssit on alkujaan tarkoitettu softakehitykseen, jotta Power BI -raportointia pystyy hyödyntämään erilaisten sovellusten raportointikomponenttina.

Power BI Report Server -raportointipalvelin

Raportointipalvelin ei sinänsä ole erillinen lisenssivaihtoehto, sillä se sisältyy lisensseihin eli sen saa käyttöönsä joko

• ”ilmaiseksi”, jos organisaatiolla on SQL Server Enterprise -lisenssi ja Microsoftin SA-sopimus tai
• hankkimalla aiemmin mainitun Power BI Premium -kapasiteettilisenssin, jolloin voi käyttää sekä pilvipalvelua että omaa raportointipalvelinta

Jos olet kiinnostunut tarkemmin erilaisista lisensseistä, olen kirjoittanut aiheesta artikkelin.

Microsoftin suunnitelmat isoille organisaatioille

Microsoft on julkistanut ja julkistaa edelleen hyvin aktiivisesti ominaisuuksia, jotka on tarkoitettu erityisesti isoille organisaatioille ja jotka on käytettävissä vain Premium-lisensseillä.

Seuraavassa joitakin niistä:

• tulostuskelpoisten sivutettujen raporttien (paginated reports) toteutus Power BI Report Builder -ohjelmalla ja niiden jakaminen pilvipalvelussa (vastaa SQL Server Reporting Services eli SSRS-raportteja ja aiempaa Report Builder -työkalua),
• XMLA-endpoint, joka mahdollistaa kytkeytymisen Power BI datasetteihin muistakin sovelluksista (Visual Studio, SQL Server Profiler, etc.) sekä kolmansien osapuolten sovelluksista, kuten Tableau
• Development pipelines, kehitystyön prosessien automatisointiin
• Azure ML integraatio
• jne.

Kun pohditaan isojen organisaatioiden Microsoft-tarjoomaa, Microsoftin suunnitelmat kiteytyvät seuraavaan:

”The clear future direction is Power BI Premium.”

Lue lisää Microsoftin omasta artikkelista.

Mistä lisäinfoa?

Sen lisäksi, että kirjoitan aiheesta HExcelligent-juttuja ja koostan niitä HExcelligentin Power BI -sivulle sekä vilahdus.fi -sivustolle, järjestän Corelliassa aiheesta sekä avoimia että asiakaskohtaisesti räätälöityjä koulutuksia. Uusi päivittynyt koulutustarjontamme julkaistiin tammikuussa 2022 samaan aikaan, kun Microsoft ilmoitti Power BI -sertifioinnin uudistumisesta. Kirjoitin aiheesta lyhyen tarinan Corellian blogiin ja lisäksi koulutukset löytyvät Power BI -sivultamme.

Me myös toteutamme tai autamme teitä toteuttamaan Power BI -ratkaisuita, joita pystytte jatkossa itse ylläpitämään ja kehittämään.

Katso kahvipaussin mittainen esityksen Power BI -palvelusta, joka nauhoitettiin marraskuussa 2015 Microsoftin studiolla:

Roolistasi riippuen alla on muutamia mahdollisesti sinulle tarpeellisia linkkejä:

• mukautettujen visualisointien lataaminen,
• Power BI:n ohjelmoitavuus,
• Enterprise-ominaisuuksiin, kuten päivityksissä ja direct query -yhteyksissä tarvittavaan Gateway-palveluun,
• Power BI Report Server.

Hieman ”hyvä tietää” -historiaa

Kun ryhdyt tutustumaan Power BI:hin sinun on hyvä tietää hieman historiaa, jottet erehdy lukemaan täysin vanhentuneita aiheeseen liittyviä ohjeita tai artikkeleita.

Tuotteen varhaisempaa versiota kutsuttiin nimellä Power BI for Office 365 ja sitä voi käytännössä pitää lähinnä eräänlaisena esiversiona. Se ei olemassaolonsa aikana vuosina 2014-2015 koskaan yleistynyt Suomessa ja koska vanha ja uusi palvelu eroavat toisistaan merkittävästi, Power BI for Office 365 tuotteeseen liittyviä artikkeleita tai ohjeita ei enää kannata lukea.

Vanhan Power BI for Office 365 -tuotteen raportit perustuivat Excelillä luotuihin Power Pivot -tietomalleihin ja raportteja tehtiin joko Pivot-taulukoina tai Power View -kaavioina ja ne julkaistiin Office 365:een. Uudessa Power BI:ssä ei tarvita enää lainkaan Exceliä eikä välttämättä edes Office 365 -lisenssiä. Raportteja tehdään Power BI Desktop -ohjelmalla ja ne julkaistaan Power BI -pilvipalveluun, jonka lisenssin voi hankkia myös ilman olemassa olevaa Office 365 lisenssiä.

Vaikka Excel ei enää ole keskeisessä roolissa tuotteen ytimessä, Excel voi kuitenkin edelleen olla oleellinen osa raportointia, sillä

• Excel-tiedostoja voi esimerkiksi käyttää tietolähteinä,
• Excelin Power Pivot -tietomalleja voi konvertoida Power BI Desktop -tietomalleiksi,
• Excel-tiedostoja voi näyttää sellaisenaan Power BI palvelussa muiden raporttien joukossa tai
• Excelillä voi tehdä Pivot-raportteja Power BI -palveluun julkaistuista tietomalleista.

Power BI perustuu samaan teknologiaan, joka esiteltiin alkujaan Excelin 2010 PowerPivot -versiossa. Excelin lisäksi teknologia otettiin käyttöön vuonna 2012 myös SQL Server Analysis Services Tabular -malleissa. Power BI:ssä käytetään myös samaa DAX-kieltä kuin Power Pivotissa ja SSAS Tabular -malleissa.